Jo jonkin aikaa olen kokenut sisäisesti, että tarvitsen uudistusta ruokavaliooni. Syön terveellisiä ruokia, mutta jokin osa on tuntunut puuttuvan kokonaisuudesta. Kaipaus energisempään ja virkeämpään oloon ruokavalion tuella on puhutellut paljon. Joogaoppilaani Crista, hänkin tuleva Vijnanajoogaopettaja, sai minut kiinnostumaan Ayurvedisen ruokavalion vaikutuksesta. Hänen innostuksensa ja intohimonsa hyvää ruokaa kohtaan, joka on ”räätälöity” kehotyypin mukaan, onnistuivat vakuuttamaan kokeilemaan.
Ayurvedisen konsultoinnin jälkeen kului muutamia päiviä ihmetellen. Miten olen syönyt sellaisia ruoka-aineita, jotka eivät sovi niin hyvin minulle, vaikkakin ovat terveellisiä? Miksi en ole osannut kuunnella itseäni paremmin? Olenhan jo vuosia toteuttanut syvällistä itsensä kuuntelua vaativaa joogaharjoitusta, joka on tuottanut hyvin antoisan ja hedelmällisen polun. Toki monia itselleni sopivia asioita olen jo luonnostaan toteuttanut ruokavaliossani, jotka ovat aina tuntuneet hyvältä.
Ratkaisevana asiana tässä oli usein pois tasapainosta johdattava asia eli mieli. Mieliteot ovat eri asia kuin itsen todellinen syvällinen kuuntelu siitä, mikä todella tuntuu hyvältä. Mielihän ei tunne, se analysoi, järkeilee, haluaa ja himoitsee. Muutamat ruoka-aineet olivat selvästi vieneet mahdollisuuden tuntea selkeästi ja herkästi mikä tuntuu hyvältä. Hyvältä tuntuminen puhuttelee nimenomaan kehossa ruokailun jälkeen; olo on kevyt, virkeä ja kylläinen samaan aikaan, ei raskas, turvonnut tai väsynyt. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan myös omaan olotilaan ja sitä kautta mieleen. Ihminenhän on kokonaisuus, ei osia siitä. Olotiloissa on selkeitä eroja eri ruoka-aineiden syömisen jälkeen. On ollut ihanaa kokea suuri energiatason nousu ja lisääntynyt virkeys niinkin lyhyessä ajassa kuin kuukaudessa.
Mieli on usein esteenä myös todella onnistuneelle joogaharjoitukselle. Joogaharjoituksen jälkeen on erilaisia olotiloja, riippuen siitä, miten keskittynyt ja rauhallinen mieli on ollut harjoituksen aikana. Harjoituksen kokonaisvaltaisuudesta puhuttaessa rauhallisen, syvästi keskittyneen mielen sekä laajemman tietoisuuden tilan ja läsnäolon merkitystä ei voi ohittaa. Ne ovat oleellinen osa todellista ja hyvää harjoitusta. Erilaisia mielen haasteita voi olla paljon; usein voi tehdä mieli esimerkiksi harjoitella vain niitä liikkeitä, mistä pitää ja jotka tuntuvat helpoimmilta toteuttaa. Tällöin tärkeät opit, kehoa ja mieltä tasapainottavat vaikutukset jäävät saavuttamatta, kun itselle haastavampia liikkeitä ei toteutakaan. Tämä ei tietenkään tarkoita vain itsessään haastavia tai vaikeita liikkeitä, vaan liikkeitä, jotka ovat esimerkiksi omalle kehotyypille haastavampia. Mieli voi helposti harhailla muissa asioissa kuin harjoituksessa, jos harjoitusta toteuttaa suorituksena tai hyvin monotonisena, aina samankaltaisena harjoituksena. Mikäli ei keskity läsnäoloon ja syvälliseen itsen kuunteluun harjoituksen aikana, mieli vaeltaa paikasta toiseen. Myös erilaiset elämäntilanteet ja hetket vaikuttavat mielen laatuun harjoituksessa. Jos nousee matolle mukanaan voimakkaita tunteita päivän varrelta, saattaa kestää hetken, ennen kuin mielikin asettuu ja rauhoittuu keskittymään. Juuri tämän vuoksi harjoituksen alussa hiljentyminen eli meditoiminen on erittäin tärkeää. Sen avulla voi luoda tilan olla läsnä hetkessä ja itselle sekä avautua kohti syvempää ja tasapainoista itsen kohtaamista.
Hiljaisuuden tila harjoituksen alussa luo lisäksi mahdollisuuden herkistyä aistimaan, tuntemaan ja huomioimaan laajemmin. Tämä taito on merkityksellinen onnistuneelle ja hyvälle pranayama- eli hengitysharjoitukselle. Hengitys on hyvin hienovarainen instrumentti, eikä hengitysharjoituksia tulisi milloinkaan pakottaa tai suorittaa. Keskittynyt, syvästi rauhallinen ja laajasti huomiokykyinen mieli auttavat luomaan hienovaraisen hengitysharjoituksen toteuttamisen. Tämä on suorassa yhteydessä siihen, kuinka hengitysharjoitus kokonaisvaltaisesti vaikuttaa koko olemukseen, ihmisen psykofyysiseen kokonaisuuteen.
Sanonta ”Olet sitä mitä syöt” on yhtä mielenkiintoinen asia kuin sanonta ”Olet sitä, mitä ja miten ajattelet”. Kummassakin tapauksessa sekä mielellä että asenteilla on suuri merkitys siihen, miten toimii, reagoi ja on hetkissä läsnä. Läsnä olevan kuuntelemisen avulla sekä huomioimalla tuntemuksiaan ja itseään kokonaisvaltaisesti harjoituksen aikana, voi oppia itsestään lisää. Voi oppia huomaamaan, miten hienovarainen ja selkeä yhteys keholla, mielellä, tunteilla ja asenteilla on toinen toisiinsa.
Mistä alkaa muutos kohti tasapainoisempaa minää, jossa voi kokea voivansa kokonaisvaltaisesti hyvin? Toistuvat ajatus- ja toimintamallit sekä asenteet kertovat omaa tarinaansa siitä, kuinka reagoi ja toimii tässä maailmassa. Ne kertovat omaa tarinaansa siitä, kuka ja millainen on. Niiden tiedostaminen, taakse katsominen ja selvittäminen auttavat löytämään vastauksia, joihin voi reagoida ja halutessa tehdä muutoksia. Säännöllinen joogaharjoitus on yksi loistava keino tämänkaltaiseen itsetuntemuksen syventämiseen.
Mielenkiintoisia joogan harjoitushetkiä, elämyksiä ja oivalluksia toivottaen,
Jutta
Ps. Tule tervehtimään meitä Zen Expoon 1.-2.3. Kaapelitehtaalla. Joogaolemus löytyy osastolta A 27, aivan lavan vieressä. Paikalla kaikki kivat tyypit ja paljon hienoja tarjouksia! Päivän aihe on "The Future of Yoga - Vijnana Yoga".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti